Herkkä koira ei "vain totu"

Rudille on aikuistumisen myötä kehittynyt yksi toisensa jälkeen erilaisia pelkoja. Nuoruudessa se oli lumen tippuminen katolta ja siitä kuuluva kova ääni. Yhden pelästymisen jälkeen Rudi ei vieläkään liiku jos tietää, että hihna on maassa. Ampiaiset saivat Ruudin juoksemaan toiselle puolelle taloa, mutta nykyään pelko ilmenee kaikkia surisevia otuksia kohtaan. Käsiporasta tehty käsiviehe on yksi viimeisimpiä pelkoja. Ei Rudilla siitäkään ollut mitään huonoa kokemusta, se vaan pelotti niin paljon että koiraraukka vietti hyvän tovin eteisessä täristen.

Nyt meillä on uusi pelko: varsi-imuri. Rudi on pennusta pitäen tottunut imuriin (sekä perinteiseen että varsimalliin) ja on ennen aina ollut piittaamatta imurista. Nyt tein virheen jo imurin kotiin tuomisessa: kasasin sen Rudin läsnäollessa enkä juurikaan katsonut sen reaktioita kun keskityin osien yhdistelyyn. Kun kuitenkin käännyin ympäri, näin heti, että Rudilla ei nyt ollut hyvä olla. Se katsoi minua huolestuneena ja rauhoitteli itseään hyvin tyypillisillä tavoilla.
Yritin hiljalleen saada Rudin lähestymään imuria, ja se koski sitä suhteellisen itsevarmasti ja kulki sen yli. Ehkä turhan naiivisti oletin, että Rudi oli tarpeeksi rento voidakseni käynnistää imurin. Aioin siis hetkeksi laittaa imurin hiljaisimmalle teholle ja antaa Rudin kuulostella uutta ääntä. Ei riittänyt kuin ensimmäinen pihaus imurista ja Rudi oli eteisessä ovella: se halusi tilanteesta pois ja äkkiä.

Alkuun Rudi viettikin aikaansa joko eteisessä tai "turvapaikallaan" häkin päällä, jatkaen itsensä rauhoittelua. Rudin tyypillisiä rauhoittavia signaaleja ovat seuraavat:
- "whale eyes", silmien päässä pyörittely
- huulten lipominen
- haukottelu
- katseen muualle vieminen, kuitenkaan keskittymättä mihinkään näkemäänsä

Lopulta päädyin laittamaan imurin kaappiin ja Rudi alkoi noin tunnin sisällä taas rauhoittumaan. Illalla vein Rudin autoon odottamaan siksi aikaa kun imuroin asunnon. Palautin imurin kaappiin, ja asettelin kaiken samalla tavalla kuin olivat ennen kuin Rudi meni autoon.
Kun toin Rudin autolta, se oli jo käytävässä hermostuneen oloinen ja haisteli ilmaa: se varmaankin haistoi imurin. Stopit Rudi veti ovelle, eikä aluksi halunnut mennä sisälle, mutta kun itse menin itsevarmasti edellä, Rudi seurasi. Hetken eteisessä oleskelun jälkeen Rudi meni häkin päälle ja alkoi rauhoittumaan. Vartin oleskelun jälkeen Rudi alkoi syömään luuta, jonka olin antanut sinne. Loppuilta sujuikin suhteellisen rauhallisissa merkeissä.

Jaoin tätä imurikokemusta reaaliajassa Instagramissa (@intersumwhippets) ja joissain seuraajissa ihmettelyä herätti, miksen vain laittanut Rudia portin taakse tai häkkiin siksi aikaa kun imuroin. Siis totuttaisin niin, että sen on vain yksinkertaisesti pakko olla imurin kanssa samassa tilassa. Vaikka jollain koirilla tämä voisi toimia, minulle saati Rudille se ei toimisi.
Rudi on luonteeltaan hyvin herkkä ja pehmeä. Tämä yhdistettynä siihen, että Rudi yhdistää asioita helposti toisiinsa, tekee pelkojen selättämisestä vaikeaa. Esimerkiksi surisevien hyönteisten pelko lähti luultavasti ampiaisista, ja kun Rudi joutui niitä kesän myötä "sietämään" ja väistämään, se kehitti pelon kaikkiin suriseviin hyönteisiin. Saa nähdä mitä tuleva kesä tuo tullessaan, sillä Rudi on saanut samaa pelkoreaktiota myös jos esimerkiksi havunneulanen tippuu selän päälle eikä Rudi ehdi nähdä sitä.

Itse näin siis sieluni silmin, kuinka Rudi alkaisi pelätä koko asuntoa, jos alkaisin siedättämään imuriin saman tien imuroimalla. Haluan kuitenkin, että Rudi voi aina luottaa siihen, että minä ajattelen sen parasta enkä laita sitä tarpeettomasti tilanteeseen, missä se ei koe itseään turvalliseksi.
Haluan olla Rudin tuki ja turva tilanteissa, missä se ei ole itse varma miten tulisi toimia. Kun koiran hermorakenteessa on puutteita, suhteen merkitys on yhä voimakkaampi.

Kerron tänne jatkossa koosteina miten Rudin imuriin tottuminen menee. Jos haluat kuitenkin pysyä reaaliajassa kiinni projektissa, päivitän Instagram-tililleni @intersumwhippets jokaisesta harjoittelukerrasta. Tästä eteenpäin Rudilla on myös käytössä Aptus Relax. Toivon, että se tasoittaisi näitä pelkoja ja helpottaisi elämää. Kyseinen tuote on doping-vapaa eli ei estä kilpailemista, jos vaikka korona-ajan jälkeen kilpakentille päädytään.

Haluan vielä kiittää saamiani kannustavia viestejä. Sain KYMMENIÄ viestejä Instagramin kautta ihmisiltä, jotka kiittelivät siitä, että jaan tästä kokemuksesta näin avoimesti, sekä niitä, jotka arvostivat lähestymistapaani asiaan. Kiitokset kaikille ♥